Luxid on Turussa pitkään toiminut markkinointiyritys, joka tarjoaa muun muassa digitaalisen kasvun, dataohjautuvan markkinoinnin ja datan visualisoinnin sekä analysoinnin palveluita. Ennen pari vuotta sitten toteutunutta fuusiota yritys ehti toimia ID BBN -nimellä Turussa yli 30 vuotta, joten toimintaympäristö on sille tuttu ja sen jalansija on turkulaisessa yhteisössä hyvä. Nykyisin Turun lisäksi Lontoossa, Austinissa sekä Helsingissä toimistojaan pitävä Luxid tuntee hyvin markkinoinnin teknologioiden työkalut, optimoinnit sekä alustat, ja sen toiminta on kansainvälistä.
Luxidin palkkalistoilta löytyy lukuisia kansalaisuuksia. Yksin sen Suomen organisaatiossa on töissä paljon muunkielisiä eri osaamisalueilla: henkilöstöä on kotoisin esimerkiksi Vietnamista, Kanadasta, Briteistä, Ranskasta, Espanjasta ja Virosta. Periaatteena on, että henkilöt otetaan vastaan sellaisena kuin he ovat, eikä minkäänlaista syrjintää suvaita. Kaikki saavat olla omia itsejään, mikä näkyy positiivisesti työn laadussa.
— Olemme ainakin Suomen mittakaavassa melko monimuotoinen yritys. Siitä nyt yhtenä, ehkä harvinaisemman puoleisena, esimerkkinä mainittakoon äidinkieleltään espanjankielinen koodaustyötä meillä tekevä nainen, joka asuu paraikaa Siilinjärvellä. Englanti työkielenämme on osaltaan mahdollistanut osaajien laajemman saantimme, kertoo henkilöstöjohtaja Anu Sonck.
Luxidin työyhteisö on monikulttuurinen, ja koko organisaatiota on myös koulutettu monikulttuurisuusasioissa. Markkinoinnin kokonaisratkaisuja tarjoava yritys puhuu vahvasti henkilöstön monimuotoisuuden puolesta kannustaen muitakin palkkaamaan runsaammin muunkielisiä.
— Olkoon kyseessä sitten designer, copywriter, devaaja tai kuka tahansa henkilöstöömme kuuluva, ei hänen äidinkielellään, uskonnollaan tai ulkoisella olemuksellaan ole merkitystä palkkauspäätökseen, sanoo Sonck. Se, että henkilöstö osaa monipuolisesti kieliä, on hyödyksi. Jonkin muun kielen osaaminen saattaa luoda mahdollisuuksia vaikkapa liiketoiminnan laajentamiselle.
— Nyt pari esimerkkiä mainitakseni, asiakkaamme vietnamin kieltä puhuva työntekijä oli yhteydessä vietnaminkielisen työntekijäämme, joka täten käytti ensimmäistä kertaa omaa äidinkieltään työolosuhteissa, mikä mahdollisti erityisen suhteen luomisen asiakkaaseen. Samaten kokemuksemme mukaan ”rivien välit” tunnetaan paremmin, jos esimerkiksi saksankielinen asiantuntijamme on mukana projekteissa, joita toteutetaan saksalaisasiakkaille ja niin edelleen, Sonck jatkaa. Markkinoinnin digitaalisen suunnittelun ja automaation palveluita tehtäessä substanssiosaamisen tulee olla kohdallaan sekä erityisesti henkilökohtaisen palon alaa kohtaan. Sonck on huomannut, että 2020-luvulla paljolti muutkin yritykset ovat kansainvälistyneet ja asenteet muuttuneet, mikä on osaltaan yleisesti madaltanut muunkielisten palkkauskynnystä.
Avainasemassa osaaminen, vuorovaikutus ja kehityshalu
Anu Sonckin mukaan työyhteisön monikulttuurisuus on tuonut Luxidille paljon hyvää opettaen konkreettisesti, että työntekijän taustalla tai äidinkielellä ei ole merkitystä. Mukaan yritykseen on saatu mahtavia tyyppejä, ja lisää halutaan entistäkin monimuotoisemmin. Henkilöstön moninaisuus vaikuttaa yleisilmapiiriin hyvällä tavalla, ja lisäksi suomenkielisetkin työntekijät ovat usein tyytyväisiä päästessään osaksi kansainvälistä työyhteisöä.
Tyypillisesti somekanavat ja henkilöstön verkostot ovat onnistuneita väyliä työllistyä Luxidille. — Erityisesti LinkedIn on hyvä, koska siellä toimitaan omilla työpersoonilla. Työnhakijana LinkedInissä kannattaa huomioida avainsanojen käyttö, jotta tarvittava osaaminen ilmenee helposti. Sitten varsinaisessa työhaastattelussa hyvään vuorovaikutukseen kykenemisen näyttäminen on olennaista. Kuitenkin tärkein ominaisuus työntekijässä on halu kehittyä, Sonck kertoo. Hän tietää muunkielisten osaajien määrän olevan alueella suuri, mutta kokee, että monilla yrityksillä oikeanlaista osaamista omaavien löytäminen saattaa olla hankalaa. Siksi hän toivookin toteutettavaksi enemmän tapahtumia, joissa yritykset ja muunkieliset työnhakijat pääsisivät konkreettisesti kohtaamaan toisiaan.
Ennen International House Turku- ja Verkostolla töihin -yhteistyötä julkisia yrityspalveluja Luxid ei juurikaan ollut käyttänyt työpaikkailmoituksia lukuun ottamatta. Turun kaupungin yhteistyön myötä yritys huomasi positiiviseksi yllätyksekseen myös asettautumispalveluiden saatavuuden kaupungin palveluista, joka on oivallinen tukemaan Suomeen hiljattain muuttaneiden kotoutumisen edistämistä. Monipuolisten palvelujen löytäminen onkin ollut tervetullutta. Niiden avulla myös oikeanlaisen osaamisen henkilöitä voidaan löytää entistä paremmin.
Luxidin henkilöstöjohtaja Anu Sonck ajattelee, että lopulta onnistuneen työyhteisön luominen vaatii laajaa avoimuutta ja luottamusta, mikä ei välttämättä tule itsestään. Kun työpaikalla on kulttuuri, jossa kaikkien tarkoitusperät ovat hyvät, voidaan pystyä rakentamaan toimiva kokonaisuus. Erityisesti rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat valttia työelämässä, mihin Sonck kannustaa myös muita yrityksiä.
— Kannattaa ravistella ajatusmaailmoja ja miettiä, onko esimerkiksi suomen kieli kaikissa tilanteissa välttämätöntä osata virheettömästi. Aina ei tule mennä niin kuin ennen, vaan uuden kokeilu usein kannattaa. Toimintatapoja ja -kulttuuria on hyvä välillä päivittää. Laajentamalla diversiteettiä ja rekrytoimalla muunkielisiä voi saada mieletöntä osaamista niin ammatillisesti ja ydintekemiseen kuin parempaa fiilistä koko työyhteisön toimintaan.
Tämän juttusarjan tuottaa Turun kaupungin toteuttama Verkostolla töihin -ESR+-hanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke kannustaa juttusarjaan mukaan kiinnostuneita työnantajia alaan katsomatta. Jos haluat organisaatiosi tai yrityksesi mukaan, ota viipymättä yhteyttä: